Tositulos - Mainostoimisto Palvelumuotoilu Oulu
Browsing:

Avainsana: brändi

One on alkanut tarkoittaa kaiken kattavaa

Tositulos-blogi, palvelumuotoilu, Oulu, mainostoimisto, tuotemerkki, Office365, OneDrive, One

OneDrive on Microsoftin pilvitallennustila, Googlen pilvitallennustuote Google Drivekin on muuttumassa Google Oneksi, Telia ilmoitti juuri uudesta Telia ONE-tuotteestaan yritysasiakkaille.

One käsittää kaiken. Se on hyvä ja naseva nimi. Se on tarpeeksi lyhyt ja siinä ei ole ääkkösiä. Se on helppo sanoa, vai onko? Osaako perämetsien autotalliyrittäjä lausua nimen oikein ”Uan”, kuten nykynuoriso ja koulutettu väestö?

One on ensimmäinen ja paras

Ykseys, jota One edustaa on kunnianhimoinen nimi, koska muuta et tarvitse kuin sen. Se on myös järjestyksessään ensimmäinen palvelu, joka kannattaa valita. Numero ykkönen valitaan ensin kilpailijoiden edestä. Siksi se on paras. Ykkönen komeilee palkintokorokkeen korkeimmalla pallilla.

Nyt siellä pallilla alkaa kuitenkin olla ruuhkaa, ja tätä nimeä uhkaa inflaatio. Kohta tulee taas aika, jolloin siitä halutaankin erottaa näkyviksi osiksi sen tärkeitä palveluita, koska nyt ne eivät erotu. Niille keksitään uudet nimet.

Sykli kiertää uudelleen, kunnes osapalvelut yhdistetään taas uudeksi yhdeksi palveluksi. Silloin se tehdään kuitenkin eri perusteilla.

Zero alkoi tarkoittaa sokeritonta juomaa

Alkaako one vakiintua pilvitallennusta ja nettiyhteyksiä kuvaavaksi termiksi, kuten zero alkoi tarkoittaa sokeritonta limsaa? Kun Coca Cola lanseerasi ensin Coca Cola Zeron, Pepsi Cola lanseerasi heti perään sloganin Pepsi Max – Zero Sugar. Tämän jälkeen Zero-nimi on levinnyt myös muihin juomavalmistajiin.

OnePlus on tunnettu kännykkämerkki. One kattaa siis myös mobiililaitteet pilvitallennuksen ja datayhteyksien lisäksi. Tarvitset vain ”yhden”, kun sinulla on OnePlus.

Onko One siis tehokas vai liian yksinkertainen nimi? Jos ajattelee termiä suomeksi, ei voisi vielä kuvitella Yksi-merkkistä ohjelmistoa tai kännykkää. Vai voisiko? Englanniksi kaikki kuulostaa paremmalta ja sallitummalta, kuten ”Sana” (Word) ja ”Ikkunat” (Windows). Melkein kaikilla on kotona Ikkunat-käyttöjärjestelmä (Windows), jossa käytetään Sana-tekstinkäsittelyohjelmaa (Word).

Suomen ”yksi” viestii yksipuolista

Suomeksi ”Yksi” kuulostaa kovin mitättömältä. Englanniksi ollaan päästy mitättömyyden ohi ja minimalistinen One onkin alkanut välittää mielikuvaa kaikkeudesta: et tarvitse monta, vaan yhden. Suomalainen palvelukehittäjä sen sijaan käyttäisi vielä mieluummin esimerkiksi ”moni”-etuliitettä palvelun nimessä, koska ”moni” viestii monipuolisuutta, ”yksi” yksipuolisuutta.

MoniData olisi paljon parempi kuin YksiData. Vaatii vielä rohkeutta suomalaisilta nimetä palvelu ”Yhdeksi”, koska sen merkitystä ei ole vielä pystytty mielikuvissa kääntämään päinvastaiseksi eli ”moneksi” tai ”kaiken kattavaksi”. Ja se ei tapahdu ennen kuin joku yritys tekee palvelun tai tuotteen nimeltä Yksi.


Think big kuten XXL

XXL

Muutama vuosi sitten katukuvaan ilmestyi XXL – jättimäinen urheilukauppa, jonka sisätiloissa kiertää kulkureitti Ikean tapaan. Jättimäisyys näkyy jo ulkona: liikettä koristaa lähes seinän korkuiset logokirjaimet.

XXL on omaksunut Think big -ajatuksen. Ensin oli Gigantti, joka kuulosti suurelta. Gigantisch on saksaksi megalomaaninen. Sekä XXL että Gigantti tulevat Norjasta.

XXL:n konsepti on hyvä ja puoleensavetävä. Siinä kaikki on tarkoituksella suurta: nimi, valomainos, liikkeen koko.

Jos siis haluat hyvän markkinointistrategian, kannattaa katsoa Norjaan. Ehkä Ruotsi on opettanut norjalaiset tekemään kansainvälisiä konsepteja.

Gigantin nimestä voisi päätellä, että kun ensin ”mega” oli suurta, giga on vielä suurempaa. Seuraavaksi suurta pitäisi olla tera. Mutta kuulostaako tera yhtä suurelta kuin mega ja giga? Ehkä se alkaa kuulostaa.

Arvattavasti tera.fi on varattu. Mutta niin on myös terantti.fi.


Brändit nokittelevat toisiaan sloganeilla

Brändit nokittelevat sloganeilla

Ensin oli Das Auto. Volkswagenin lyhyt, mutta ytimekäs slogan kuulosti arvokkaalta ja suureelliselta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti ”auto”. Se saa ajattelemaan, että Volkswagen on autojen auto tai malliauto. Slogan on rohkea, koska se on saksaksi.

Sitten tuli Wir leben Autos. Opel vastasi Volkswagenille ”me elämme autoja”. Ehkä Opel päätti panna paremmaksi. Koska myös Opel käyttää sloganissa Auto-sanaa ja se on myös saksaksi, kyse saattaa olla nokittelusta.

Lopulta Volkswagen luopui sloganistaan, koska päästöhuijausskandaalin jälkeen se kuulosti liian ylpeältä. Ja firman piti tietysti osoittaa katumusta.

Prisman sloganiksi tuli halpuutuskampanjan myötä Hyvä mutta halpa. Lidlin sloganiksi tuli pian Laadukkaasti halpa. Suomessa on sanonta ”halpa ei voi olla hyvää” ja talousopeissa hinnalla kilpailua ja laadulla kilpailua pidetään toisensa poissulkevina strategioina. Moni brändi haluaisi olla molempia, mutta se ei voi olla mahdollista.

Ehkäpä talouden uudet strategiat ovat Prisma- ja Lidl-strategiat.

 

 


Miksi Kinder-muna on ”vain” kaksivärinen?

Kinder-muna tuotedifferointi

Lapsuudessani 1980-luvulla muistan, kuinka Kinder-munat näyttivät kovin ”teknisiltä”. Muna oli päältä valko-oranssi, mattapintainen, siinä oli iso nimi, alkukirjain oli silmiinpistävän musta ja tuoteseloste vei suuren osan ulkoasusta. Silloin munassa ei vielä lukenut värikkäillä kirjaimilla ”surprise” eikä siinä ollut värikkäitä kuvioita, kuten nykyään.

Silti Kinder oli pääsiäismunien aatelia. Se erottui kilpailevista, kiiltävistä, värikkäistä munista – kumma kyllä, edukseen. Se oli myös kallis. Mutta sen sisällä oli koottava yllätys, jota ei muissa munissa ollut. Siinä oli kahdenväristä suklaata, jota ei ollut muissa.

Kinderissä oli asiakaslupaus, josta kannatti maksaa. Kaksivärinen, pelkistetty ulkoasu muistutti sisällä olevasta, kaksivärisestä suklaasta.

Kinder opetti paljon erilaisuudesta, jolla voi erottua. Kinderin kehittäjät ovat olleet huimapäitä: he päättivät kehittää todella erilaisen munan, joka ei kauneudella loistanut.

Opimme lapsena hyvin nopeasti, mikä on paras muna. Se oli se kallis Kinder. Se oli tavoiteltava ja haluttava. Kinder-brändi iskostui mieleen, toisin kuin muut munat, jotka olivat kaikki kiiltäviä ja värikkäitä. Kaikki muut olivat kuin yhtä ja samaa tuotetta. Ilman brändiä.

Kinder oli kaksivärinen, jotta se erottuisi edukseen monivärisistä. Kun värikkyydellä ja kiiltävyydellä ei voinut kilpailla, Kinder valitsi toisen tien, josta tuli sen valtti. Uhkarohkeus kannatti!