Tositulos - markkinointi, markkinatutkimus, palvelumuotoilu, Oulu
Browsing:

Kuukausi: toukokuu 2018

Presidentti Martti Ahtisaari keskusteli Oulussa – ja myös lauloi

martti-ahtisaari-haastattelu-oulun-yliopisto-instituutti-23-5-2018-oulu-business-school

Nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari keskusteli Oulussa Martti Ahtisaari Instituutin juhlafoorumissa 23.5.2018 Oulun yliopistolla. Ahtisaaren haastattelu oli heti tilaisuuden alkusanojen jälkeen. Ahtisaarta haastatteli hänen perustamansa CMI:n työntekijä, viestintäpäällikkö Elina Lehtinen. Myös Lehtinen vastaili yleisön esittämiin kysymyksiin.

Ahtisaari kertoi, että hän valitsi aikoinaan Oulun asuinpaikakseen, koska hänelle oli sanottu: ”Valitse se paikka, jossa olit teininä”. Silloin Ahtisaari päätti valita Oulun. Oulusta hän myös valmistui opettajaksi.

Kouluaikoina hän olisi halunnut koripallonpelaajaksi, mutta joukkuetoverit vihjasivat, että hän olisi parempi jossakin muussa lajissa, vaikkapa sovittelussa. Ahtisaari kun oli ollut aina pukuhuoneessa se, joka oli häviön jälkeen mennyt riitelevien pelaajien väliin hieromaan sopua.

 

presidentti-martti-ahtisaari-cmi-oulu-yliopisto-kauppakorkeakoulu-23-5-2018
Presidentti Martti Ahtisaari oli Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun vieraana 23.5.2018.

 

Pohjoismaalaisuus on suomalaisen neuvottelijan tae

Pohjoismaalaisuutta Ahtisaari pitää parhaana referenssinä suomalaiselle neuvottelijalle ulkomailla. Kuuluminen Pohjoismaihin on hänen mukaansa vakuuttanut varsinkin kylmän sodan aikana neuvottelijat siitä, että Suomi on varteenotettava maa. Muuten kyvykkyyden osoittaminen olisi ollut Ahtisaaren mukaan paljon vaikeampaa.

Presidentiltä kysyttiin digitalisaation vaikutuksesta esimerkiksi diktaattorityyppisten hallitsijoiden valtaannousuun nykypäivänä. Tähän hän vastasi, että meidän on oltava tarkkana, ja pidettävä huoli siitä, että digitalisaation työtä tehostava vaikutus ei käänny sitä vastaan ääri-ilmiöissä.

Haastattelija Elina Lehtinen lisäsi, että CMI:n strategiassa on otettu huomioon digitalisaatio, ja myös tekoälyä voidaan käyttää rauhanneuvottelujen yhtenä keinona.

Rauhanneuvotteluissa aina paikallisia kumppaneita mukana

CMI eli Crisis Management Initiative toimii Elina Lehtisen mukaan pääasiassa seuraavilla alueilla: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-Idässä, Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Lehtinen kuvailee, että heidän valttikorttinsa on puolueettomuus – he eivät asetu kummankaan neuvotteluosapuolen puolelle.

Lehtinen jatkaa, että neuvotteluihin valmistaudutaan aina paikallisten kumppanien kanssa. Hänen mukaansa viime vuonna tuli 36 pyyntöä rauhanneuvottelijaksi konflikteihin, mutta he pystyivät ottamaan vain 11-13 juttua hoidettavakseen.

Jokaisen pyynnön kohdalla tehdään selvitystyö ja punnitaan, onko CMI:llä juuri kyseessä olevaan konfliktiin sopivaa osaamista, Lehtinen kertoo. Yksi rajoittava tekijä on hänen mukaansa myös resurssit ja raha.

Kysyttäessä Ahtisaarelta, mitä on tehty väärin ääri-ilmiöiden päästyä vallalle, hän käyttää esimerkkinä ”vennamolaisuutta”. Kun heidät päästettiin hallitukseen, se oli heidän tuhonsa. Eli toisaalta ääri-ilmiöitä ei saisi päästää hallitusvastuuseen, mutta toisaalta, vaikka ne sinne pääsisivät, siitä seuraa niiden tuho.

Kulttuuria vapaa-aikana

Mielilaulua kysyttäessä Ahtisaari innostuu laulamaan pätkän He’s a jolly good fellowia. Yleisö antoi raikuvat aplodit tälle tilaisuuden piristysruiskeelle. Tilaisuus oli kyllä muutenkin mielenkiintoinen.

Ahtisaari sanoi, että hänellä ja Eevalla on vakiopaikat oopperassa ja Musiikkitalossa. Ne ovat hänen mukaansa niin lähellä, vaikka autohan heidät sinne vie, hän jatkaa hauskasti.

Ahtisaari sanoi myös, että Eeva pitää hänet ajan tasalla kulttuuriasioissa. Muuten hän ei tietäisi niistä mitään.

Haastattelun jälkeen tilaisuus jatkui vielä paneelikeskustelulla, jossa aiheina olivat mm. yliopistokoulutuksen tila, tekoäly ja biosensorit.


Kun ”zero” alkoi tarkoittaa sokeritonta juomaa

Tositulos - Brändi Markkinointi Brändäys Oulu

Coca cola toi markkinoille muutama vuosi sitten Coca cola Zeron, jossa sokeripitoisuus oli 0. Pian Pepsi vastasi tuotteeseen Pepsi Max -sloganilla ”Pepsi Max – zero sugar”.

Pepsi siis nokitteli Coca colaa osuvastii ja käytti hyväkseen Coca colan tuotenimeä omassa tuotesloganissaan. Kun zero-ilmaisu vakiintui Coca colan ja Pepsin myötä tarkoittamaan sokeritonta juomaa, se levisi myös kilpailijoiden käyttöön.

Perinteisesti ”light” on tarkoittanut vähäkalorista juomaa. ”Zero” on kuitenkin totaalisempi, koska se tarkoittaa kerralla täyssokerittomuutta. Siksipä pelkistä light-juomista pitää erikseen tarkistaa, onko niissä sokeria ollenkaan vai onko sitä vain vähennetty.

Markkinoilla on myös Fanta Zero ja Sprite Zero, jotka ovat Coca colan tuotteita. Pepsillä on 7 up Free, joka on sokeriton tuote. Lidlissä on myynnissä Freeway Zero -limsoja, joissa ei ole sokeria.

 


Kun täytekakkuja alettiin pakastaa

Tositulos - palvelumuotoilu, Frödinge-pakastekakku, Oulu

…se oli ihme. Kukaan ei olisi uskonut, että täytekakku säilyy hyvänä pakastamisen jälkeen. Mutta toisin kävi.

Frödingen sulatettu kakku on kuin vastaleivottu kakku tuoreine mansikoineen. Frödinge oli todella innovatiivinen, koska se uskalsi kokeilla ja kehittää pakastettavan täytekakun.

Mitä se vaati? Ainakin ennakkoluulottomuutta, uskoa ja onnistumista. Suurin onnistuminen on kyky ajatella toisin: voitaisiinko tämä asia tehdä eri tavalla, jossa on jokin uusi hyöty?

Uusi hyöty oli jättimäinen: täytekakkuja pystyttiin tekemään varastoon kermavaahtoineen. Ei enää kermavaahdon vispausta, täytteiden lisäämistä tai kakun tilaamista konditoriasta. Kakun saa suoraan kaupasta!

Käänteentekevää on uskallus ajatella uudenlaista ratkaisua, joka muuttaa kulutustottumuksia. Taustalla on signaali tarpeesta, että voisiko kakunteon siirtää kokonaan tehtaaseen.

Niin kuin Ikea pani ihmiset hakemaan huonekalut itse varastosta, Frödinge tekee päin vastoin kermavaahdotkin ihmisten puolesta.


Sovellusvalitsin on hyvä ominaisuus usean palvelun verkkopalveluissa

Tositulos - sovellusvalitsin, microsoft, palvelumuotoilu, Oulu

Microsoft toi markkinoille muutama vuosi sitten sovellusvalitsin- eli ”app launcher” -käsitteen. Se tarkoittaa yksinkertaisesti graafista valikkoa, jossa on listattuna kaikki Microsoftin verkkopalvelut taulukkomuodossa.

Jos siis kirjaudut Microsoftin sähköpostiin, voit helposti siirtyä siitä vaikkapa OneDriveen tai web-Skypeen sovellusvalitsimen kautta. Sinun ei siis tarvitse enää etsiä toisen palvelun linkkiä suosikeistasi, koska se on sovellusvalitsimessa. Sovellusvalitsin sijaitsee Microsoftin palveluissa vasemmalla ylhäällä.

Sovellusvalitsin tuli ensin Microsoftin yrityspuolen ohjelmistoihin, kuten SharePoint-julkaisutyökalu. Sen jälkeen se tuli Office 365:een ja sitten kuluttajien web-palveluihin. Tämä edellytti sitä, että SharePointissa jo kauan käytössä ollut yläpalkki otettiin käyttöön myös kuluttajapalvelussa. Sovellusvalitsin on tämän yläpalkin osa vasemmassa kulmassa.

On hyvää palvelumuotoilua Microsoftilta tuoda saataville käytettävyyttä selvästi helpottava toiminto. Ihan itsestäänselvää se ei ollut, koska siihen liittyy edellä mainittu historiakehitys.

Myös Googlella on oma sovellusvalitsemensa. Se on ollut käytössä Microsoftia kauemmin, mutta ei sekään ole ollut olemassa kovin kauan.

Tositulos - sovellusvalitsin, Google, palvelumuotoilu, Oulu
Googlen sovellusvalitsin

Käyttöliittymien kehityksessä sovellusvalitsin on ollut hyvä harppaus kohti käytettävämpiä palveluja. Se liittyy myös ns. single sign-oniin eli kertakirjautumiseen, vaikka selain muistaa kirjautumisesi eri palveluihin samassa istunnossa myös ilman sovellusvalitsinta.


Miksi digitaalisuus antoi odottaa niinkin kauan?

Tositulos - digikuva, digitaalisuus, digikamera, musiikki, mosaiikki

Nykyään lähes kaikki materiaali on digitaalisessa muodossa. Valokuvissa, videoissa ja musiikissa muutos on ollut suuri. Ennen kuva valotettiin filmille ja ääni ”kaiverrettiin” vinyylilevylle. Kuvan digitaalisuuden yleistyminen kesti kuitenkin kauan.

Entinen menetelmä perustui analogisuuteen, jossa taltioitava kohde tallentui ”jatkuvana” ja ”katkeamattomana”. Digitaalsuutta kuvaa pilkkominen bitteihin ja pikseleihin, eli tallentaminen tietokonemuotoon.

Siksi menetelmä pilkkoo esimerikiksi kuvan pieniin osasiin, jotka ovat ”irrallaan” toisistaan, eli epäjatkuvia toisiinsa nähden. Analogisessa menetelmässä ei ole pieniä osasia, eikä niiden rajoja, joten siksi menetelmä on jatkuva.

Vaikka tietokoneet olivat melko tehokkaita 1990-luvulle tultaessa, digikamerat yleistyivät kunnolla vasta vuoden 2005 tienoilla. Yliopistolla käytimme vuonna 1997 koulun ainoaa digikameraa kurssityöhön. Kuva piti ottaa nopeasti ennen kuin akku loppuu.

Digikameroiden yleistymisen esteenä onkin ollut akunkesto. Matkapuhelimien kehittymisen myötä myös digikameroiden akut paranivat.

Toinen keskeinen este on ollut tallennustila. Digikuva vie ”paljon” tallennustilaa. Kaverini tuli esittelemään minulle vuonna 2003 Nokian ensimmäistä puhelinta, jossa oli kamera. Sen muistiin ei mahtunut monta kuvaa.

TV muuttui Suomessa digitaaliseksi vuonna 2007. Olin töissä silloin tietoliikenneyrityksessä, jossa muutoksen valmisteluun oli käytetty vuosia. Kansaa piti alkaa ajoissa opettaa digiboksin hankkimiseksi.

Sen lisäksi, että vastaanottimiin piti hankkia lisälaite, koko lähetysverkon lähettimet piti uusia. Digitaalisuus on tullut kansalle tutuksi ”mosaiikkina” tv-ruudussa silloi, kun signaali on huono. Mosaiikkimaisuus on juuri osoitus digitaalisuuden pirstaloituneisuudesta.

Digitaalisuuden eli ”tietokonemuodon” yleistymisen esteenä on siis ollut tallennustilan riittämättömyys, akunkesto ja lähetysverkon uusimisen kalleus ja vastaanottomien lisälaitteen tarve.


Miksi vaihdat kampaajaa?

Tositulos - kampaaja, palvelumuotoilu

Monella on pitkäaikainen asiakassuhde kampaajaan tai parturiin. Joskus suhde kuitenkin loppuu. Kampaaja voi jäädä hämillään miettimään, mitä tapahtui.

Syitä voi olla monia. Yksi syy on tyytymättömyys työn jälkeen. Annatko kampaajallesi anteeksi ensimmäisen virheen vai vaihdatko heti toiseen liikkeeseen? Otatko asian esille vai katoatko vähin äänin?

Suomalaisen on helppo antaa ”näpäytys” kampaajalle katoamalla kuvioista. Se on tehokas signaali, joka tuntuu kampaajassa. Ja asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään – muuta kuin jättää menemättä sisään.

Uskon, että jokainen kampaaja tai parturi on joutunut kokemaan tyytymättömän asiakkaan. Hiukset ovat hyvin henkilökohtainen asia. Siksi niitä on käsiteltävä kuin särkyvää posliinia; asiakas tietää itse hyvin, kuinka hänen hiustensa tulee olla.

Monessa kampaajasuhteessa asiakas luottaa kampaajaan ja pitää tätä ainoana itsensä lisäksi, joka tietää, miten hänen hiustensa pitää olla. Kampaaja voi myös esittää uusia näkökulmia hiustenlaittoon. Ehkä joku kampaaja tekee liian radikaalin muutoksen, joka johtaa asiakassuhteen katkeamiseen.

Syitä, joita olen kuullut kampaaja- tai parturisuhteen viilenemiseen, ovat olleet esimerkiksi liika lepsuilu ja välinpitämättömyys, liika lyhentäminen, liian pitkäksi jättäminen, liian radikaali muutos, väärä väri, hiusten polttaminen permanenttiaineella, päänahan polttaminen permanenttiaineella, koko pään permanentin veloittaminen puolipermanentin tapauksessa, vääränmallinen leikkaus, liika kalleus, korvien polttaminen föönillä, tylsät ja repivät sakset, kiire, hitaus, liika kyseleminen ja veloittaminen hiuksiin lisätystä geelistä.

Joskus syy voi olla yksinkertaisesti vaihtelunhalu. Mitä kampaaja siis voisi tehdä toisin, että asiakas ei hakisi vaihtelunhalua muualta? Ainakin ehdottamalla jotain erikoista seuraavaksi kerraksi, antamalla etusetelin tai antamalla määräalennuksen.

 


Tom Laine luennoi LinkedInistä Oulussa

Tom Laine Linkedin-asiantuntija Tositulos-markkinointi Oulu

Tom Laine – Suomen verkostoitunein mies – luennoi torstaina 3.5.2018 Vanhan paloaseman Ullakolla Oulussa LinkedInin saloista. Yleisö ihmetteli, miksi Tomilla on kuusi LinkedIn-profiilia.

Syy on siinä, että kun LinkedIn hyväksyy vain 30 000 henkilön verkoston yhdelle henkilölle, Tom Laine on perustanut useita profiileja, joissa hänellä on mahdollista siis pitää satojatuhansia kontakteja.

Aikaisemmin verkoston suuruus on ollut rajaton. Siksi Tom harmitteleekin, että USA:ssa useat henkilöt ehtivät koota jopa neljän miljoonan henkilön verkoston ennen kuin LinkedIn asetti rajoituksen.

Luennon tärkeintä antia ovat käytännön neuvot. Postaukseen ei kannata laittaa linkkejä, kuvia, eikä videoita, koska muuten postauksen näkyvyys huononee. Siksi LinkedInissä on tullut tavaksi laittaa postauksen linkki kommentteihin. LinkedIn kyllästyi aikoinaan siihen, että postauksissa linkitetään ja puffataan kilpailevia medioita, kuten Youtube, Twitter ja monet blogialustat.

Henkilön tärkein tietokenttä on otsikko eli se, jossa on titteli. Jos siis haluat, että headhunterit havaitsevat sinut, tässä kentässä pitää lukea esimerkiksi ”open for opportunities” tai ”searching for new challenges”.

LinkedIn muuttuu koko ajan. Tom Laine sanoo, että joskus asettelut ovat muuttuneet yön aikana siten, että seuraavan päivän koulutuksessa on vaikea havainnollistaa toimintoja. Tätä tapahtuu kuulemma viikoittain.

Suomessa LinkedInin käyttö on jäljessä verrattuna kaikkiin muihin Pohjoismaihin. Tanskassa käyttö on kaksinkertaista verrattuna Suomeen.


Näin tehdään nähtävyys

Tositulos maailman suurin poro Ylläs

Jounin kauppa Ylläksellä teetti maailman suurimman poropatsaan. Idea on uniikki ja se ylitti uutiskynnyksen jo teko- ja kuljetusvaiheessa.

Joku voi kysyä, mitä hyötyä on tehdä jotain maailman suurinta. Siitä on paljonkin hyötyä, kuten saavutettu ilmainen medianäkyvyys.

Nyt some-aikana näkyvyys moninkertaistuu, koska potentiaalisia viestinviejiä ovat kaikki somen käyttäjät. Poron sarviin on kaiverrettu valmiiksi myös #jouninkauppa-hashtagi, jotta sitä käytettäisiin yhtenäisesti eri kanavissa.

Jos ajatellaan kustannuksia, poron vaihtoehtona olisi voinut olla vaikkapa tv-mainoskampanja. Kampanjoita kuitenkin tulee ja menee, mutta poro pysyy.

Niin kuin Kemin lumilinnakin löi läpi maailmanlaajuisesti, niin kaikesta, mikä on tarpeeksi suurta ja erikoista, voi tulla maailmanlaajuinen nähtävyys. Sen jälkeen yritys muistetaan siitä sen omistamasta nähtävyydestä.

Se on aika hyvä mediateko!


Ankkalinnassa oli ”Pöpit päivät”

Pimiät päivät Valkea Oulu

Stockmannin Hullut päivät -kampanja aloitti aikoinaan lumipalloefektin ja tuloksena on jos jonkinmoisia ”päiviä” ja tempauksia. Citymarketin Mammuttimarkkinat, Sokoksen 1+3 ja Prisman Omistajapäivät ovat näkyvimpiä Hullujen päivien jälkeäisiä.

Lähes kaikilla kauppakeskuksilla on omat ”päivänsä” nykyään. Idea on sen verran hyvä, että se kannattaa monistaa. Tuskin monikaan huomaa muiden kampanjoiden yhteyttä Hulluihin päiviin.

Kempeleen Zeppelinissä on Hintamyrsky, Oulun Valkeassa on Pimiät päivät, Ideaparkeissa on Tasauspäivät ja Vantaan Jumbossa on Pyöreät päivät, Sittemmin Citymarket on lanseerannut myös Euron päivät.

Yhtä kaikki. Kampanjoita tarvitaan ja mikä sen tehokkaampaa kuin muutamaan päivään konseptoitu alennuskampanja, jolla saadaan väki liikkeelle. Toisaalta ”päivät”-idea on saattanut kokea jo pienen inflaation. Halpa-Hallin Shokkipäivät kuulostaa lupaavalta, mutta kuluttaja ei enää ehkä usko siihen niin paljon kuin jos se olisi keksitty ennen Hulluja päiviä.