Pikisaari on Oulun vanhakaupunki
6.6.2018
Pikisaaressa Oulun keskustan kupeessa on harras, rauhallinen tunnelma. Veneterva tuoksuu rannassa ja huvimaja suorastaan kutsuu sisäänsä. Rantavedessä on vielä jäätä, mutta muuten Rommakonselkä siintää jo sinisenä. Pikisaari valmistautuu houkuttelemaan kaupunkilaisia. Kohta on kesä.
Idyllinen saariyhteisö on heräillyt talviuniltaan. Joku maalaa aitaa, toinen haravoi lehtiä. Polkupyöriä kirmaa ohi kesäisen innokkaasti. Pikisaari on kuin välähdys menneiltä ajoilta ja tunnelma on ainutlaatuinen. Silta, joka erottaa Pikisaaren Raatinsaaresta, on kuin portti menneen ja nykyisyyden välillä. Pikisaaren puolella talojen välissä on 1800-luvun tyylisiä kujia, joilla kulkiessa tulee mieleen kesäiset Suomi-filmit.
Pikisaaren pääraittia, Pikisaarentietä, reunustavat puutalot, joista osa on uusia. Uudet talot kuitenkin kunnioittavat perinteitä, koska ne on rakennettu vanhanajan muottiin. Pikisaarentien varrella sijaitsee myös Merimiehenkotimuseo eli Matilan talo, joka on Oulun vanhin puutalo.
Oulun Konepaja Oy:n entinen konttorirakennus on Pikisaarentien paraatipaikalla ja se hallitsee tiesuoran näkymää komeine torneineen ja koristeellisine parvekkeineen. Jos Pikisaari olisi entisajan kaupunki, Konepajan rakennusta voisi luulla raatihuoneeksi.
Oulun Konepaja perustettiin Pikisaareen vuonna 1873 ja se toimi aina 1970-luvulle asti. Konepaja valmisti muun muassa laivoja ja sen suurin koskaan rakentama laiva oli Sokeri-Jussi, jonka tilasi Suomen Sokeri. Pikisaaressa toimii nykyään Sokeri-Jussin Kievari –niminen ravintola vanhassa laivanrakennusteollisuuden hirsimakasiinissa. Sokeri-Jussi –laivan nimi muutettiin Wilhoksi ennen kuin se alkoi seilata merillä.
Pikisaaressa on ollut laivanveistämöitä 1600-luvulta lähtien. Nimensä Pikisaari on saanut siellä myöskin 1600-luvulla lähtien toimineesta pikiruukista. Viinaa saaressa on poltettu 1890-luvulle asti, jonka jälkeen viinanpolttimosta tuli kankaiden värjäämö, Oulun Villatehdas Oy. Villatehtaan rakennus on edelleen käytössä. Nykyään siinä on taiteilijoiden työtiloja.
Tultaessa sillan yli Raatinsaaresta Pikisaareen tulijan vastaanottaa Pursimiehentiellä talorivistö, jossa katseen vangitsee kaksi vanhanajan peltikylttiä. Ne luovat entisajan kaupunkimaista puotitunnelmaa, jollaista soisi olevan enemmän myös Pikisaarentiellä. Myös Sokeri-Jussin Kievarilla Pikisaarentien alussa on tällainen vanhaa aikaa huokuva kyltti. Pikisaaressa on aikoinaan ollut puoteja, pajoja ja leipomoita. Siksi kyltit sopivat erityisen hyvin saaren katukuvaan.
Pikisaaressa on koristeellisia yksityiskohtia, jotka viestivät entisajan käsityöläisyydestä. On ilo katsella näitä taidonnäytteitä vielä 2010-luvulla. Paloportaat voivat olla myös koukeroiset. Paraatioveen kuuluu koristeellinen lippa.
Pikisaari on suojeltu, taiteilijoiden ja käsityöläisten suosima alue. Se on timantti Oulun kruunussa, jota kannattaa varjella, mutta toisaalta myös markkinoida enemmän. Porvoon ja Rauman puutalokaupunginosat ovat maankuuluja nähtävyyksiä. Miksei siis Oulun Pikisaarikin?
Ilpo Välimaa, Oulu
Lähteet:
Wikipedia
Hannele Lamusuon Sokeri-Jussin Kievari -artikkeli
Olen onnellinen kun sain asua Pikisaaressa 1959-1970, siis lapsuuden ja alkavan teini-iän. Silloin asukkaat olivat suurimmaksi osaksi työläisiä. Esim. Oulu yhtiön työntekijöitä ja satamatyöntelijöitä. Lapsia oli paljon ja koko saari leikkipaikkana. Me entiset pikisaarelaiset olemme aina pikisaarelsisia. 👍